Escalation of Commitment
Miksi yritykset eivät lopeta huonoja investointeja – ja tuhoavat siten pääomaa
Monet investointipäätökset eivät ole suboptimaalisia siksi, että alkuperäinen idea olisi ollut väärä.
Ne ovat suboptimaalisia, koska projektia jatketaan rahoittamista huolimatta selkeistä varoitussignaaleista.
Tämä malli on erityisen kriittinen CapEx-prosesseissa: koneet, laitteet, tuotantolinjat tai sijainti-investoinnit sitovat pääomaa pitkällä aikavälillä, ovat vain rajoitetusti peruutettavissa ja aiheuttavat korkeita seurannaiskustannuksia.
Päätöksenteon laadun analyysissämme olemme tunnistaneet sitoutumisen eskaloitumisen yhdeksi keskeisistä mekanismeista, joka johtaa systemaattisesti väärään allokaatioon.
Määritelmä
Escalation of Commitment kuvaa taipumusta pitää kiinni päätöksestä ja investoida lisäresursseja, vaikka uudet tiedot viittaavat siihen, että projekti ei ole enää taloudellisesti järkevä.
Keskeyttämisen tai kurssin korjaamisen sijaan seuraa: jatkaminen, lisärahoitus, laajentaminen.
Miksi eskalaatio syntyy
Ongelma on harvoin puhtaasti tekninen. Usein se on psykologinen ja organisatorinen :
- Tappion välttäminen : Keskeyttäminen koetaan varmaksi tappioksi, jatkaminen mahdollisuudeksi välttää tappio.
- Maineen paine : Projektin aloittanut pelkää menettävänsä kasvonsa, jos projekti keskeytetään.
- Sunk-Cost-ajattelu : Jo investoitu pääoma käytetään henkisesti argumenttina lisäinvestointien tekemiselle.
- Ura- ja politiikkalogiikka : Projektit muuttuvat symboleiksi, eivätkä ole enää kassavirran kohteita.
- Status quo -bias : Jatkaa entiseen tapaan tuntuu helpommalta kuin tehdä vaikea uudelleenarviointi.
Miten sitoutumisen eskalaatio näkyy CapExissä
Tyypillisiä merkkejä käytännössä :
- Budjetin ylitykset rationalisoidaan "väliaikaisiksi"
- Määräajan viivästyminen ei johda keskeyttämiseen, vaan "kiihdytysbudjetteihin"
- Uudet riskit sivuutetaan "kertaluonteisina vaikutuksina"
- Odotetut kassavirrat "mukautetaan" jälkikäteen päätöksen vakauttamiseksi
- Pysäytyskriteerit ovat olemassa, mutta niitä ei sovelleta johdonmukaisesti
Taloudelliset seuraukset
Escalation of Commitment ei ole yksittäinen virhe, vaan kerrannaisvaikutus :
- Pääoma jää sidottuna projekteihin, jotka eivät enää tuota lisäarvoa
- Opportuniteettikustannukset nousevat, koska paremmat vaihtoehdot syrjäytetään
- Portfolion laatu heikkenee, koska resursseja ei enää kohdenneta parhaaseen yhdistelmään
- Johtamiskapasiteetti investoidaan pelastamisnarratiiveihin arvonlisän sijaan
Rakenteellinen ulottuvuus
Yksittäisenä tarkasteltuna projekti voi vaikuttaa "vielä pelastettavissa olevaksi".
Portfolion kontekstissa on kuitenkin ratkaisevaa, syrjäyttääkö tämä projekti korkeamman arvon vaihtoehtoja.
Rinnakkaisten projektien määrän kasvaessa päätöksentekotila kasvaa eksponentiaalisesti. Tässä monimutkaisuudessa eskalaatiomekanismit vahvistuvat, koska päätöksiä ei enää tehdä koko järjestelmän perusteella, vaan historiallisten siteiden perusteella.
Mitä päätöksenteon laatu tässä tarkoittaa
Escalation of Commitment -ilmiötä ei voida välttää vetoomuksilla. Tarvitaan päätöksentekorakenne :
- selkeät keskeyttämis- ja uudelleenarviointikriteerit
- projektivastuun ja salkun päätöksenteon erottaminen
- läpinäkyvyys vaihtoehtoiskustannuksista
- salkunäkökulma yksittäisen projektin logiikan sijaan
Johtopäätös
Sitoutumisen eskaloituminen on psykologisesti uskottava malli – mutta taloudellisesti kallis.
Jos haluat allokoida pääomaa tehokkaasti, sinun on paitsi arvioitava projekteja myös tunnistettava mekanismit, jotka vakauttavat huonoja päätöksiä.
