Päätösten laatu Saksan kaupungeissa ja kunnissa: Miksi kunnalliset investointipäätökset ovat rakenteellisesti matemaattisesti suboptimaalisia

Kaupungeilla on käytettävissään dataa.
Ne työskentelevät talousarvioiden, kannattavuustutkimusten, seurantakustannuslaskelmien ja tukirahoitusosuuksien parissa.
Ne käyttävät asiantuntijamenettelyjä, valvontavälineitä, keskipitkän aikavälin rahoitussuunnitelmia ja budjettiprosesseja.

Silti syntyy systemaattisesti suboptimaalisia investointipäätöksiä.

Syynä ei ole harvoin lukujen puute.
Syy on päätöksenteon rakenteessa.

Väärinkäsitys: Enemmän dataa ei tarkoita automaattisesti parempia päätöksiä.

Kunnalliset talousarviot perustuvat dataan. Investoinnit lasketaan, priorisoidaan ja legitimoidaan poliittisesti. Silti yksi keskeinen kysymys jää useimmiten vastaamatta :

Onko valittu projektikombinaatio todella paras mahdollinen kaikkien rajoitusten huomioon ottaen?

Poliittisessa keskustelussa päätösten laatua arvioidaan usein normatiivisesti, mutta matemaattisessa mielessä se tarkoittaa jotain muuta :

• Maksimaalinen vaikutus euroa kohden
• Minimaaliset vaihtoehtoiskustannukset
• Kaikkien sivuehtojen noudattaminen
• Läpinäkyvä ja toistettavissa oleva priorisointi

Tämä ei ole ideologinen kysymys.
Se on optimointiongelma.

Miksi ihmiset eivät tee matemaattisesti optimaalisia päätöksiä myöskään kunnallisessa kontekstissa

Kaupungit epäonnistuvat harvoin puutteellisen osaamisen, kokemuksen tai sitoutumisen vuoksi.
Ne epäonnistuvat erittäin monimutkaisten päätöksentekotilanteiden vuoksi.

Moderni käyttäytymistaloustiede on osoittanut jo yli kahden vuosikymmenen ajan
: , että ihmiset eivät tee täysin rationaalisia päätöksiä matemaattisessa mielessä. Monimutkaisten tilanteiden, aikapaineen ja epävarmuuden vallitessa he turvautuvat heuristiikkaan – kognitiivisiin oikoteihin, jotka johtavat systemaattisesti vääristymiin.

Nämä havainnot ovat empiirisesti perusteltuja ja ne ovat saaneet useita palkintoja

.

:

• Daniel Kahneman (Nobelin palkinto 2002) – Systemaattisten päätöksentekovirheiden todistaminen
• Robert J. Shiller (Nobel-palkinto 2013) – Analyysi irrationaalisista markkina- ja arvostusdynamiikoista
• Richard Thaler (Nobel-palkinto 2017) – Käyttäytymistaloustieteen perustaminen

Keskeinen havainto on :

Väärät päätökset eivät ole pormestareiden, talousjohtajien tai kaupunginvaltuustojen henkilökohtaisia epäonnistumisia.
Ne ovat rakenteellinen ominaisuus ihmisen ajattelussa monimutkaisissa tilanteissa. (*katso lähteet)

Ongelman rakenteellinen ydin: eksponentiaalinen päätöksentekotila

Oletetaan, että kaupungilla on :

• 50 investointivalmista projektia
• 81 miljoonaa euroa käytettävissä olevaa budjettia
• 220 miljoonaa euroa kokonaisinvestointitarvetta

Silloin valinnanmahdollisuuksia ei ole 50.
On olemassa 2⁵⁰ mahdollista projektikombinaatiota – yli 1 125 biljoonaa vaihtoehtoa.

Ei budjettivaliokuntaa.
Ei suljettua kokousta.
Ei Excel-mallia.

voi arvioida tämän päätöksentekotilan kokonaisuudessaan.

Käytännössä projekteja keskustellaan yksitellen. Ministeriöt asettavat prioriteetit erillään toisistaan. Tukijärjestelmät vaikuttavat järjestykseen. Poliittiset enemmistöt rakentavat kompromisseja.

Tuloksena on usein paikallisesti uskottava optimi –
mutta ei todennäköisesti globaalisti paras yhdistelmä.

Kuusi tyypillistä vääristymismekanismia kunnallisessa päätöksentekoprosessissa

Rakenteellisessa analyysissämme voidaan tunnistaa toistuvia malleja, jotka vaikuttavat kunnallisiin investointipäätöksiin :

1. Tukirahoituksen puolueellisuus

Projektit priorisoidaan, koska ne ovat tukikelpoisia – ei siksi, että ne olisivat koko portfoliossa tehokkaimpia. Optimoidaan tukiprosentti, ei salkun vaikutusta.

2. Poliittinen eskalaatio

Aloitettu projekti jatketaan, vaikka olosuhteet muuttuvat tai vaihtoehdot olisivat houkuttelevampia. Keskeyttäminen katsotaan poliittiseksi riskiksi.

3. Vaalikierron logiikka

Lyhyellä aikavälillä näkyvät toimenpiteet saavat etusijan. Pitkän aikavälin rakennehankkeet (digitalisointi, energian integrointi, liikenteen logiikka, resilienssi) joutuvat paineen alle.

4. Erillinen hankearviointi

Hankkeet arvioidaan yksittäin – ei keskinäisesti riippuvaisena kokonaisuutena. Opportuniteettikustannukset jäävät näkymättömiksi.

5. Ministeriökeskeinen ajattelu

Jokainen osasto optimoi omaa aluettaan. Kaupungin kokonaisvaikutusta järjestelmänä mallinnetaan harvoin samanaikaisesti.

6. Kompromissien päällekkäisyys

Poliittiset sopimukset korvaavat matemaattisen optimoinnin. Päätökset ovat konsensuskelpoisia – mutta eivät välttämättä maksimoi vaikutusta.

Nämä mekanismit eivät ole yksittäisiä virheitä.
Ne syntyvät organisaatiorakenteista, kannustinjärjestelmistä ja rajoitetusta tietojenkäsittelystä.

Rajoitukset lisäävät monimutkaisuutta eksponentiaalisesti

Kunnalliset investoinnit ovat samanaikaisesti alaisia :

• budjettirajoituksille
• luottorajoituksille
• CO₂-budjeteille
• tukiaikarajoituksille ja käyttötarkoituksille
• rakennus- ja henkilöstökapasiteetille
• lakisääteisille velvoitteille
• strategisille kaupunkikehitystavoitteille

Jokainen lisärajoitus laajentaa päätöksentekotilan ulottuvuutta.
Jokainen lisäprojekti lisää yhdistelmien määrää eksponentiaalisesti.

Paikallisesta globaaliin optimiin

Ratkaiseva kysymys ei ole :

Mikä projekti on järkevä?

Vaan :

Mikä kaikkien projektien yhdistelmä tuottaa kaikista rajoituksista huolimatta suurimman mahdollisen kokonaisvaikutuksen kaupungille?

Kuntien päätöksenteon laadun parantaminen edellyttää :

• kaikkien hankkeiden muodollista mallintamista portfoliona
• selkeästi määriteltyjä tavoitearvoja (vaikutus, kestävyys, taloudellisuus)
• kaikkien sivuehtojen samanaikaista huomioon ottamista
• mahdollisten yhdistelmien systemaattista arviointia
• optimaalisen lähtötilanteen läpinäkyvää johtamista

Poliittinen päätösvalta säilyy ennallaan.
Se perustuu kuitenkin laskettuun päätöksentekotilaan – ei implisiittisiin oletuksiin.

Läpinäkyvyys implisiittisten vaihtoehtoiskustannusten sijaan

Matemaattisesti perusteltu salkkuanalyysi mahdollistaa :

• vaihtoehtoiskustannusten julkistamisen
• piilotettujen synergioiden näkyväksi tekemisen
• objektiivisen priorisoinnin rajoitusten puitteissa
• ymmärrettävät päätöksenteon perusteet
• suuremman legitimiteetin kansalaisten silmissä

Päätöksiä ei korvata teknokraattisesti.
Ne tarkennetaan rakenteellisesti.

Johtopäätös

Kunnalliset investointipäätökset eivät ole irrationaalisia.
Mutta ne tehdään eksponentiaalisesti kasvavassa päätöksentekotilassa.

Niin kauan kuin hankkeet priorisoidaan erillään, on todennäköistä, että :

• budjettivaikutukset jakautuvat epäoptimaalisesti
• yhdistämisen edut jäävät huomaamatta
• vaihtoehtokustannukset jäävät näkymättömiksi

Päätöksenteon laatu kunnallisella tasolla ei siis ole niinkään kysymys poliittisesta osaamisesta –
vaan kysymys monimutkaisten päätöksentekotilojen jäsennellystä hallitsemisesta.

Tekevätkö kaupungit väistämättä suboptimaalisia päätöksiä? Matemaattinen selitys videoissa :

Järjestys
: 1. Intro-video – ongelman ymmärtäminen ja päätöksentekotila
2. Deep-Dive-video – mallintaminen, sivuehdot ja optimointilogiikka

Video 1 :

*Lähteet: Rakenteellisesta analyysistä käytännön kaupunkien tai kuntien salkkujen soveltamiseen

Kuvailtuja vääristymismekanismeja ei ole luotu teoreettisesti.

Ne vaikuttavat todellisissa sijoitus- ja infrastruktuurisalkkuissa – energiaprojekteissa, tutkimusohjelmissa, kunnallisissa infrastruktuuritoimenpiteissä, omaisuudenhallinnassa, IT-turvallisuusaloitteissa tai sijoituspäätöksissä.

Alasta tai julkisesta sektorista riippumatta toistuu sama malli :

• Laadulliset ja määrälliset tekijät arvioidaan
• Yksittäiset projektit luokitellaan erillään
• Todelliset sivuehdot otetaan huomioon vasta jälkikäteen
• Optimaalista yhdistelmää rajoitusten puitteissa ei lasketa

Juuri tässä syntyy rakenteellinen pullonkaula
: Ei tiedon puutteessa – vaan puutteellisessa päätöksentekoarkkitehtuurissa.

Päätöksentekoarkkitehtuurin tieteellinen perusta

Käyttäytymistaloustiede ja päätöksentekotutkimus

Daniel Kahneman (2002 Nobelin taloustieteen palkinto)
Psykologisten havaintojen integrointi taloustieteeseen ja systemaattisten päätöksentekovirheiden todistaminen.
Nobelin palkinto – Daniel Kahneman

Richard H. Thaler (2017 Nobelin taloustieteen palkinto)
Käyttäytymistaloustieteen perustelut ja toistettavien päätöksentekovirheiden analyysi.
Nobel-palkinto – Richard Thaler

Robert J. Shiller (2013 Nobel-palkinto taloustieteessä)
Analyysi irrationaalisista markkinapäätöksistä ja rakenteellisista virhearvioinneista.
Nobel-palkinto – Robert J. Shiller

Tversky & Kahneman (1974)
Judgment under Uncertainty: Heuristics and Biases – Perustava työ ihmisten päätösten systemaattisesta vääristymisestä.
Science Journal – Heuristics and Biases

Pääoman allokaatio, yritysrahoitus ja eskalaatiomekanismit

Barberis & Thaler (2003)
A Survey of Behavioral Finance – Katsaus käyttäytymistaloustieteen vaikutuksiin rahoitusmarkkinoilla.
NBER Working Paper

Harvard Business Review – Escalation of Commitment
Analyysi organisaation eskalaatiomekanismeista investointipäätöksissä.
Harvard Business Review

Algoritmien vastenmielisyys ja tekoälyn hyväksyntä päätöksentekoprosesseissa

Dr. Bob Hutchins
7 syytä, miksi ihmiset vastustavat tekoälyä – ja miten voimme voittaa ne
Linkedin

CFO Dive – Tekoäly ja päätöksenteko rahoitusalalla
Analyysi tekoälyn haasteista ja hyväksynnästä rahoituspäätöksissä.
Top 5 AI adoption challenges facing CFOs in 2026

Kontekstuaalinen luokittelu

Tässä luetellut lähteet muodostavat tieteellisen perustan päätöksenteon laadun, kognitiivisten vääristymien ja rakenteellisten mekanismien analysoinnille investointi- ja salkkujen päätöksenteossa.

Esitetty päätöksentekoarkkitehtuuri perustuu näihin vakiintuneisiin tutkimustuloksiin ja muuntaa ne muodolliseksi, kombinatoriseksi mallinnukseksi monimutkaisista pääoman allokointiprosesseista todellisissa sivuehdoissa.

Laskemme kaupungin budjetin ex ante – ennen kuin päätös tehdään

.

Kunnallisia päätöksiä ei pitäisi arvioida vasta jälkikäteen. Ratkaisevaa on optimaalinen lähtötilanne ennen poliittista päätöstä. Ottaen samanaikaisesti huomioon budjettirajat, CO₂-vaatimukset, kapasiteetit, tukilogiikat ja strategiset tavoitteet, koko päätöksentekotila analysoidaan systemaattisesti.

Tuloksena on läpinäkyvä, toistettavissa oleva ja matemaattisesti perusteltu kaikkien investointivaihtoehtojen priorisointi – luotettavana päätöksenteon perustana hallinnolle, talousjohtajalle ja kaupunginvaltuustolle.

Aloita ex ante -analyysi kaupungillesi / kuntaasi varten